En voinut siirtää jalkoja, kun se oli niin säälittävän söpö! Tuhina kuului tasaiseen tahtiin, kunnes vaihtui kuorsaamiseen.
Päätin sit siirtää ne jalat ja lähteä avaamaan ovea Cocolle, jos sillä olis tarvettä käydä siellä.
Heti oven avauduttua se oli jo toisella puolella pihaa! Jätin oven auki ja se palasi noin 10min päästä sisälle syömään. Ruuan jälkeen se kömpi takaisin sängylle nukkumaan. Tassut sojotti kattoon päin ja koira tuhisi tyytyväisenä maailman menoista tietämättömänä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti