13 lomapäivää punanutulla jäljellä

Ompas tää Cocon loma menny kovaa vauhtia. Itellä on jo sellanen pakkomielle päästä kohta treenaan Cocon kans. Cocolla on vire satakakskyttasolla ja on tosi reipas. Toissa iltana otettiin vähän temppuja. Istu, maahan, tassu perjaatteella. Coco teki kaiken häntä heiluen ja sellasella vauhdilla että talo tutisi. Lenkeillä yrittää tehdä kaiken maholliset mitä vaan toi osaa, tulee sivulle (suoraan), seuraa, yrittää koko ajan saada, mut tekemään kaikkee. Mä oon silti vankasti päättänyt että nyt ei tehdä mitään vaan nyt lomaillaan. Cocollekkin heinäkuuta ajatellen helpompaa ja sillon jaksaa. Pitkiä matkoja on Ylivieskaan ja Poriin. Hyvinkäällekkin junalla menee tunnin verran, mutta ei se siihen Ylivieskan 5 tuntiin mitään oo :D Onneks Coco viihtyy junissa.

Hassuinta Cocon loman aikana on ollu, et naapurit, jotka on Cocolle tosi rakkaita. Coco käy aina moikkaamassa kauheella vauhdilla, niin tänään käytiin moikkaamassa meijän naapuria joka huuteli Cocoo sinne. Päästin Cocon menemään. Coco oli innoissaan rapsuteltavana, mutta heti kun sanoin Cocolle: Mennään! Coco ampas mukaan ja heti sivulle. Olin silleen et jaahas, tokokoira :D Yleensä se aina lähtee viilettään takasin rapsuteltavaks. Lisäks ruoka ei oikeen kiinnosta Cocoo. Nappulat on sen mielestä inhottavia ja liha menee pitkin hampain. Syö kuintenkin ihan hyvin, jos ite istuu vierellä. Juoksut tuo tälläsiä sivuvaikutuksia siis. Possukorvien eteen Coco tekee kaikkensa, siitä löyty uus suosikki. Punkkiaine ei Cocoo oo mitenkään haitannut. Ei oo ilmenny mitään. Alue on siisti ja Coco ihmeissään kun niskaa katotaan. Yleensä katotaan tassuja tai korvia :)

Tässä muutama kuva väsyneestä punanutusta (Cocon toisessa korvassa on puhdistusainetta, kun putsasin sen korvat)

 "Joko mennään tekeen jotain, pliisss?!"

 Ei enään mikään bikini :)

Raato :) <3